Joutilas Lyrics

Joutilas lyrics

Monta vuotta häntä arvostettiin
Kunnes kerran kävikin
niin
Että poltti kaikki miljoonansa
Vihoviimeiseen
seteliin

Nauroi kauan ja makeasti
Katsoi kansaa ja nauroi
niin
Katsoi kansa häneen kyynelsilmin
Ja hänet miltei
lynkattiin

Minä en ole tohtori kummoinen
Mutta tiedänpä
sentään sen
Että päällisin puolin on potilas 
Lähes
täysijärkinen
Hän sanoo ettei tahdo edes olla tätä
rotua
Kun muu väki hississä monistuu hän
Selän
kääntää ja katoaa

Tätä joutilasta kavahtakaa
on
säröjä sielussaan
Ei vaadi, tahdo, kadehdi,
ei kumarra
mitään johtajaa
Tätä joutilasta kavahtakaa,
se ei kuulu
maailmaan
Vain laiskan läksyjä kantaa
ja niitä kalloosi
kaivertaa

Lapsi joka usein hymyilee silmissänne on suloinen
Vaan
jos nauraa vanhalla iällä niin on vajaaälyinen
Minä en ole
tottunut suremaan vaikka potilaat pois kuolee
Mutta käypää rahaa
jos poltetaan se ajatus kyllä häiritsee

Tätä joutilasta
kavahtakaa on säröjä sielussaan
Ei vaadi, tahdo, kadehdi, ei
kumarra mitään johtajaa
Tätä joutilasta kavahtakaa, se ei kuulu
maailmaan
Vain laiskan läksyjä kantaa ja niitä kalloosi
kaivertaa

Tätä joutilasta kavahtakaa on säröjä
sielussaan
Ei vaadi, tahdo, kadehdi, ei kumarra mitään
johtajaa
Tätä joutilasta kavahtakaa, se ei kuulu maailmaan
Vain
laiskan läksyjä kantaa ja niitä kalloosi kaivertaa