1065 Aika Lyrics

1065 Aika lyrics


Tääl' lakeuksilla Pohjolan he asustelivat,
muuan pakanakansa lähes
unhoon vaipunut.
ne vimmaiset, jotka veljiänsä puolustivat,
he, joita
kastettu ei aikonutkaan tunnustaa.

He valloittivat, ryöstelivät
kunniaksensa
ja etenivät voittoisasti perääntymättä.
Vaan samat
aikeet toisella, heitä pahemmalla;
vihollisen vanhan saarella saivat
kohdata.

Koskaan eivät he uhkaa väistäneet,
tarttuivat
kirveisiinsä jumalten.
Vastus kuitenkin vahvistuneena
päättänyt oli
heidät musertaa.

Oli kääntyvä uusi sivu
taistelussa ruttoa
vastaan.
Eihän kunniaa voi saavuttaa
jos jättää kokematta
kuoleman.

...jäätyi verensä hankeen.

Valtakautensa lepää nyt
pohjassa -
ylväs liekki sammui, vaan silti
voittaja saa häpeää
kantaa:
he hukuttivat myös kunnian.

Nyt valtaistuimella istuu
väärä kuningas,
nälkäisten petojen kaitsija, peto itsekin.
Vaan
alistettu kansa tuo ei koskaan katoa;
voi menneisyyteen itse"mme emme
unhoittaa.

On aika pysähtynyt.

Translations: