Horna Ikuisesti Kalpeina Kuoleman Muistoina Lyrics

Ikuisesti Kalpeina Kuoleman Muistoina Lyrics

Yön vaelluksella läpi hämärämetsäin tuuli kylmyyden ja talven
myrskyää yli meidän

jotka ratsastaen tulivat murskaamaan elämän ilossa ja valossa.

He, jotka ovat kuolemattomia.

Ikuiseen elämään suotuja kuten mekin, yksi synkkä myrsky Hänen
liekistään.

Me olemme Hänen pahuutensa sieluja, musta viikate niittäen elämän
ilossa ja valossa.

Kuin kylmyys ja talvi yli Suomen, me saavuimme pois menneestä,

ajasta jonne meidän on kaipuu sillä sieltä sikiää ikuinen
kuolema, tuhansien vuosien kunnian auer.

Meidän valtakuntamme...

Me palaamme hallitsemaan korkeimmalla ja suurimmalla mahdilla, Hänen
poikinaan, kuninkaina.

Pohjolan istuimilla.

Te, kuolemaan kahlitut joiden joukossa kerran kuljimme.

Teidän verenne on virtaava!

Heikon rotunne häpäisemille maille nousee tuli, Hänen liekkinsä
mustana roihuten.

Liekit nielevät kotinne, elämänkylistä tuhkakyliä...

Me ratsastamme yli Kuolemananne.

Tuomiopäivän monumentteina ruumiinne, luina tuhkan mustaamina,

ovat kunnian muistoja vuosituhansia kylmässä, talven tuulissa valittaen
keihäiden painona.

Me katsomme oli mennessämme, yli korpitantereiden ratsastuksen, polkuja
joita Kuolemanne koristaa,

polkuja joita nyt vain suru kulkee muistojemme ilossa.

Niiden varsille elämänhyljänneet luunne ovat kerätyt.

Ikuisesti, kalpeina kuoleman muistoina.