Tuossa Kardemumman kaupungissa, jossa väki elää sovinnossa, vain
yksi tekijä voi tuhota sen harmonian; Kasper ja Jesper ja
Joonatan.
Kukas taiteilijan baskerin vei? Kukas kirjaston aulasta
kenkäparin? - Paha vaatturi syyllisistä pienin erin tekee
berberin!
Ja pian niin tuossa... pian niin tuossa
Kardemumman puistossa, jossa rosvojoukko on saaliinjaossa, istuu
vaatturikin, virkkaa: "Mitä näenkään? - Tutun baskerin
päällä Kasperin pään" Ja kuinkas sitten
kävikään?
Sakset sanoi: Niks ja naks. Sormet poikki! -
yks ja kaks.
Hän ottaa selvää, tekee selvää -
mittatikulla soittaa selkää potkii, hakkaa, tukistaa - hän
kurkut katkoo, kuristaa! ...saksensa, neulansa kaikki
näin... lentävät syyllisnä päin! Koiperhoset
koettelevat! ...koiperhoset koettelevat, ja paha vaatturi tietää
kyllä, kenellä on ollut vierasta yllä. ...loppuu leikinlasku
lyhyeen! "Rovioiksi huvimajat! Minä virvon, varvon vaikeat
ajat!" Ja pienet pojat, kauniit tytöt... - kaikki lapset
ottivat sakset. Ja silloin...
Paikalle osui Uppo-nalle, huusi
väkijoukolle vellovalle. "Olette vaarassa jäädä alle! -
Kukin lyödä, kukin syödä saa... mutta vuorollaan! Siis
lapset: käytöstavat kunniaan. Ja sitten
toimintaan. ...toimintaan!
Ja se paha vaatturi hakkasi pienellä
vasaralla, pienellä vasaralla, pienellä vasaralla, hakkas sen
pienellä vasaralla pieniä reikiä pieniin päihin.