MĂ€ vetelehdin jossain kuun alla
kun lauloi ÀÀni galaksien kaikkivallan:
"Tokihan tÀÀllÀ maleksia saa,
vaan etkö tahtois maapallolla myös matkustaa?
Siis olkoon sinun tÀmÀ tie,
joka vie miten kuten minne lie..."
Niin mÀ kÀvin kiinni pyydyksiin,
vuosikymmeniini muutamiin.
Ne edessÀ laulelin lapsivedessÀ
la la la la la la la la,
la la la la la la la la,
tÀmÀ siis on elÀmÀÀ?
A-haa...
Kun katsoo kauas historian taa,
on riveissÀ vain monen sorttista elukkaa:
juodaan savua ja spriitÀ;
syödÀÀn, kun ollaan kanveesiin kaatumassa kesken ottelun...
No mitÀs mÀ muuten noista elukoista
jollen peilissÀ nÀkis samanmoista
Niin mÀ kÀvin kiinni pyydyksiin;
vuosikummeniini muutamiin,
joissa lauleskellaan juottoloissa
la la la la la la la la...
Ja mulla on vain mun moottorisuu
vaan naapurin neidolla on sen persikkapuu.
Jos kumoon neidon pystyn puhumaan,
saan kiintymyksen, persikat ja perintömaan.
No, mitÀs mÀ muuten nosita persikoista,
muttei tuollaista paria lie toista?
Niin mÀ kÀvin kiinni pyydyksiin;
vuosikymmeniini muutamiin,
joissa lauleskellan lakanoissa
la la la la la la la la...
Kuin hullut heittÀydytÀÀn alati uuteen
kielet rautakaiteissa, naamat rÀÀssÀ...
Kun vÀhÀ jÀrkikin on ammuttu avaruuteen,
ukkokodissa horistaan housut pÀÀssÀ.
Ja niin mÀ kÀvin kiinni pyydyksiin,
vuosikymmeniini muutamiin...
ja jÀlkeen sen avaruuden komeroissa,
elÀmÀnura takana,
laulelee kaukana poissa positiivinen pakana.
la la la la la la la la...
TÀmÀ on siis elÀmÀÀ?